Niin se hujahti. Kolme vuotta hikeä ja jos nyt ei ihan verta, niin ei paljoa muutakaan. Tänään juhlimme supinatytön penkkareita ja koulun loppumista. Aika on loikkinut nopeasti. Niin nopeasti, että on jokseenkin uskomatonta, että nyt tuo tyttönen on valmistautumassa oman elämän alkuun, valmistumassa myös koulusta ja lähdössä piakkoin pois kotoa.
Penkkaripäivä sujui vauhdikkaasti ja iloisissa merkeissä. Pitkä valmistelu konkretisoitui kansallispukuina, lauluina, kahvihetkenä, rekkoina, kyltteinä, naamiaisasuina ja karkkeina. Keräilin kylläkin jotain ihmeroskia silmistäni näin jälkikäteen, kun tajusin miten iso elämänmuutos meitä odottaakaan ihan lähivuosina. Se tuntuu hurjan ihanalta ja samalla hieman haikealta.
Kiitos ihanasta päivästä supina. Olet niin rakas. ❤️
RSS Feed
